 |
| Simpanssi (pan) ihmisen (homo) rakentamassa eläintarhassa kuva wikimedia |
Mikä tekee ihmisestä ihmisen?
Kysymys kävi polttavaksi Charles Darwinin vallankumouksellisten teorioiden myötä, jossa Jumalan erityisen luomisen tilalle tarjottiin luonnonlakien alaista kehitystä apinasta ihmiseksi - yhtenä muiden joukossa.
Omaa lajiamme kutsumme vaatimattomasti nimellä homo sapiens joka tulee latinankielen sanoista viisas ihminen.
Latinan homo on ihminen
kuten sanonnassa homo homini lupus - ihminen on ihmiselle susi.
tai Pilatuksen vetoaminen ihmisyyteen Ecce homo
homo, homidi, hominidi, alien!
Kreikan homo on sama. hetero on eri
kuten Kristus on samaa olemusta (homo-ousios) Jumalan kanssa
homo- heterogeeninen, homo- heteroseksuaalinen
Serkkumme on homo sapiens neanderthalensis koska hänen luitaan löydettiin elokuussa 1856 Neanderthal laaksosta Düsseldorfin läheltä.
Me olemme sitten homo sapiens sapiens eli viisas viisas ihminen!
Aivokapasiteetti
 |
| Ihmisen (homo sapiens sapiens) ja simpanssin (pan troglodytes) aivojen vertailu Paul Gervais: Histoire naturelle des mammifères (1854) kuva wikimedia |
Kädellisten primaattien vertailussa käy nopeasti selville, että homo lajit eroavat muista apinoista olennaisesti aivokapasiteetin suhteen. Toki muitakin fysiologisia etc. eroja on.
Nykyisen käsityksen mukaan geneettisesti lähin sukulaisemme luonnossa on 94% samanlaisuudella simpanssi (Pan troglodytes ja Pan paniscus). Gorilla, orangutangi ja lemur jäävät kisassa jälkeen. DNA kellon mukaan simpanssin ja ihmisensukuisten tiet elämän kehityksessä erosivat noin 5 miljoonaa vuotta sitten jossain itä-Afrikassa.
Jotain napsahti tuolloin ihmisensukuisten aivoissa ja aivojen kasvua hallinnut kromosomi päästi käsijarrun irti. Alkoi huikea aivojen kasvu, joka jatkuu edelleen ja näkyy pääkallon tilavuudessa.
 |
| Lapsen kasvavien pään luiden pehmeys voi aiheuttaa ongelmia kuva Mommybunch.com |
Homo sapiens sapiens naarailla on jo suuria vaikeuksia synnyttää jälkeläisiä niiden pään suuren koon tähden. Pään kasvu jatkuu synnytyksen jälkeen vielä useita vuosia, ja pikkuvauvan päässä oleva avanne on löysä saumakohta pehmeille luille - ennenkuin nuoremme saavat kovaluisen pään ja otsan.
| Laji | keskimäärin cm³ | litraa l |
| Simpanssi | 282 – 500 | 0.5 |
| Nykyihminen | 1158 - 1330 | 1.3 |
| Homo erectus | 850 - 1100 | 1.1 |
Aivojen koon häkellyttävän nopea kasvu suhteessa muihin saman elämän kehityshaaran lajeihin erottaa ihmisensukuiset aivan omaksi ryhmäkseen.
Aivojen sähkökemian myötä maapallolle ilmestyy ensikertaa itsestään tietoinen, ajatteleva, puhuva, työkaluja valmistava (homo habilis) ja rukoileva (homo religiosus) luomus.
Homo erectus on aivokapasiteetiltaan jo varsin kehittynyt ja hyvin lähellä nykyihmistä. Neanderthalin ihmisen aivot olivat suuremmat kuin meidän - 1.6 litraa - vaan heikosti heille kävi, kuolivat sukupuuttoon noin 20.000 vuotta sitten.
 |
| 1. Gorilla 2. Australopithecus 3. Homo erectus 4. Neanderthal 5. Steinheim kallo 6. Homo sapiens sapiens kuva wikipedia |
Simpanssin evoluutiosta tiedämme hyvin vähän - sen fossiili on löydetty 2005 Keniasta.
Silti voimme sanoa, että nykysimpanssin ja nykyihmisen alkukoti itä-Afrikassa oli täsmälleen sama. Ei ollut mitään "kehityspainetta" ihmistä kohtaan, joka ei olisi kohdistunut myös simpanssiin.
Samalla tavoin kuin Darwinin varpuset ovat erilaisia, vaikka Galapakos saarten luonnonolosuhteet ovat täsmälleen samat.
Luonnonvalinta ei siis saa olla ajatuksissamme se yksi ja ainoa Das Kapital, joka ratkaisee kaikki elämän ongelmat, menneet ja tulevat!
Hengästyttävän hieno blogi, kunhan kerkeisi pysyä vauhdissa... Kiitos!
VastaaPoistaTuokaa niitä kaloja... ...Tulkaa syömään!
Sen verran on syytä muistella kalareissua, että kalaa ei pidä unohtaa. Saamme siitä mm. dokosaheksaeenihappoa (DHA 22:6 n-3). 22 on hiiliketjun pituus, 6 ilmoittaa kaksoissidosten lkm:n ja n-3 kertoo 1. kaksoissidoksen paikan. Kuuluisien omega-3 rasvahappojen edustaja. Kun tämä rasvahappo on vain vähäisessä määrin läsnä useimpien solujen solukalvojen fosfolipideissä, niin sen osuus on merkittävä aivoissa ja verkkokalvossa. Näiden pitkien rasvahappojen synteesi on metabolisesti vaativaa ja eläimille on edullista saada ko. rasvahapot ravinnosta. Kuitenkin DHA:ta on hyvin vähän saatavissa maalla. Sen sijaan kalat, simpukat, äyriäiset etc sisältävät suuria määriä alunperin levien syntetoimaa DHA:ta. On mielenkiintoista, että, vaikka maaeläimien ravinnossa on saatavissa runsaasti DPA 22:5 n-6 -rasvahappoa, evoluutio ei ole korvannut DHA:ta DPA:lla. Sen sijaan aivojen koko korreloi DPA:n saatavuuden kanssa! Miksi? DPA:n hiilivetyketjun kaksoissidosrakenne tekee siitä erityisen sopivan sähköisesti stimuloituvien solumembraanien fosfolipidien rakenneosana. Siis kyseessä on hermosolujen signaalinsiirron resoluutio. Homo erectuksesta en tiedä, mutta varhaisen homo sapiensin kohdalla rannikkoasumisella ja sen mahdollistamalla merellisen ravinnon saatavuudella on mahdollisesti rooli nykyihmisen evoluution kanssa. Tämä on kovin spekulatiivista, mutta mielenkiintoista.
Sitten vähän koputtelen kepillä jäätä, älköön kukaan loukkaantuko: Raamattu ei kerro, että paratiisissa olisi syöty kalaa. Kreationistisen tulkinnan mukaan ei tietysti olisi voitukaan, jos kuolema mielletään eläinten kuolemaksi. Syntiinlankeemus oli paralleeli ihmisen tietoisuuden, erityisesti rajallisuutensa ja kuolevaisuutensa tiedostamisen ja moraalin (hyvän ja pahan tiedon puu) kehittymisen kanssa. Itä-Afrikan sisäosat eivät tietenkään olleet kirjaimellisesti paratiisi, mutta jos karkoitus sieltä johti ihmiset myös rannikoille... Ainakin Luoja oli jo edeltä pitänyt huolen ruuasta, vaikka se otsa hiessä pitikin hankkia. Pointtini on 1. Moos.1-3:n kerroksellisuus minulle ei-teologina ja tavallisena raamatunlukijana. Vaikka Adam ja Eeva ajateltaisiinkin konkreettisesti historiallisiksi henkilöiksi, niin Raamatun alkukertomukset hienosti kuvaavat ihmiskunnan yhteistä historiaa. Vaikka syntiinlankeemus onkin tragediamme, joka johti eroon Jumalasta ja johti kärsimykseen, niin se myös mielestäni teki meistä moraalisia, uskonnollisia ja tutkivia ihmisiä.
Kiitos Jussi rohkaisusta ja että tuot perustieteen tasolta merkittäviä tosiasiota meille opittavaksi. Tuolla tasolla tarvitaan alan todellista asiantuntemusta edes tekstin ymmärtämiseksi, ja innolla tahdon opiskella johdollasi.
PoistaMinua huolettaa se, että sekoitat tuossa luomiskertomukset. Ensimmäinen, Gen 1:1-2:3 on Seitsemän luomisen vuorokuden kertomus, joka huipentuu Jumalan sapatin lepoon seitsemäntenä päivänä.
Toinen luomiskertomus Gen 2:4- 4 luvun loppuun on kertomus Edenin puutarhasta, draama Jumalan, Adamin ja Eevan suhteesta.
Nämä ovat keskenään täysin erilaiset ja keskenään yhteensovittamattomat. Kaksi kertomusta on, koska Pyhä Henki niintahtoo.
Ensimmäinen on luonnontieteellinen kaikkine virheineen, Jumalan nimikirjoitus "Minä olen kaiken tämän tehnyt" . Se on kylmä, kuten luonnontiedekin, ja joku voi kaiken tietämisen jälkeenkin sanoa, mitä sitten? Okay, 5 päivän Kalojen Aika, mutta mitä se minua liikuttaa, sen enempää kuin kasvuni sikiönä äidin kohdussa.
Toinen luomiskertomus on myyttinen, salaperäinen, eksistentiaalinen ja erittäin vahvasti Minä Sinä.
Siinä Israelin Jumala asettaa perustavan voimakentän, jossa Hänen luomansa ihminen on suhteessa Häneen. Filosofinen, morsalinen, syvästi hengellinen, protoevankeliumia myöten.
Näiden kahden kertomuksen tulee saada olla mitä ne ovat yrittämättä järjellämme niitä harmonisoida. Emmehän me harmonisoi neljää evankeliumikaan, vaan annamme kunkin olla mitä on keskinäisistä ristiriidoista ja jännitteistä kiinni pitäen.