Eugène Dubois ja Javan ihminen (1)

Eugène Dubois (1854-1940)
kuva wikimedia

Charles Darwin oli esittänyt Descent of Man kirjassaan 1871, että koska ihmisen ilmeiset lähisukulaiset simpanssit ja gorillat elivät ainoastaan Afrikassa, tuon maanosan täytyisi olla myös ihmisen alkukoti.

Hollantilainen anatomi, paleoantropologi ja geologi Eugène Dubois (1854-1940) kiinnostui tavattomasti Darwinin ajatuksista ihmisen evoluutiosta.  Hän on ensimmäisenä lähtenyt järjestelmällisesti etsimään todisteita ihmisen alkuperästä. Dubois suuntasi matkansa kuitenkin Afrikan sijasta Aasiaan ja siellä Hollannin alusmaahan Itä-Intiaan, joka on nykyisin Indonesia. Hän löysi Javan ihmisen, jota nykyään kutsutaan nimellä Homo erectus.


Hollannin "Lauri"

Albertin kanaali ja taustalla Pyhän Pietarin vuori
kuva wikimedia

Lauri-poika metsäs häärii,

katselevi puita väärii,

mäyränä nummia tonkii.

Aleksis Kivi

Ophrys apifera orkidea kasvaa P.Pietarin vuorella

kuva wikimedia

Eugènen isällä Jean Dubois oli apteekki Limburgin Eisjdenissä, joka sijaitsee aivan Alankomaiden eteläkärjessä.  Poika vietti vapaa-aikaansa luonnosa tutkien kylän lähellä olevaa Pyhän Pietarin vuorta, jossa onkin Benelux maiden runsain orkideojen ja lepakkojen lajien rikkaus. Vuorella on jännittäviä luolia ja monenlaisia kasveja, erikoisia kiviä, hyönteisiä, eläimiä, ja muita puita väärii, joita hän keräsi omaan kokoelmaansa.

Nuorta apteekkarin poikaa varmaan kiinnosti myös Pyhän Pietarin vuoren luolista vuonna 1799 tehty merkittävä löytö: ensimmäinen fossiili ammoin sukupuuttoon kuolleesta jättimäisestä liskosta (Nykyään tätä krokotiilin tapaista lajia kutsutaan löytöpaikan mukaan nimellä mosasaurus eli Meuse-joen lisko). Ehkä hänkin jotain yhtä suurenmoista sieltä löytäisi!



Carl Vogt

Carl Christopher Vogt
kuva wikimedia

Vanhemmat lähettivät 12 vuotiaan Eugènen historialliseen Roermondin kaupunkiin käymään siellä koulua. Vaan eipä maittanut pulpetissa istuminen hänelle sen enempää kuin oli maittanut Darwinin veljeksillekään ja jäi häneltä kesken.

Mutta näinä vuosina saksalainen Karl Vogt (1817-1895) piti yleisöluentoja myös Roermondissa. Darwin piti maineikkaan Vogtin antamaa tukea kirjalleen Descent of Man niin merkittävänä, että mainitsee hänet esipuheessa. On mielenkiintoista, että Vogtin mielestä ihmisrodut eivät polveudu samasta alkumuodosta (monogenist) kuten Darwin esitti vaan monesta eri alkumuodosta (polygenist). Neekerit toki polveutuvat apinoista, mutta valkoinen mies on eri juttu! Neekereiden ja valkoisten väliset erot ovat hänen mielestään suuremmat, kuin neekerien ja apinoiden väliset erot ( Lectures on Man: his Place in Creation and in the History of the Earth was published by the Anthropological Society of London in 1864.) 

Että semmoista akateemista tieteellistä ihmiskäsitystä eurooppalaisen kolomialismin huippuajalla!
Eugène epäilemättä kuunteli luentoja ahmien tietoa Darwinin teoriasta ja kummastellen ihmisen alkuperää, rotujen syntyä ja tuota kamalaa ajatusta, että ihminen polveutuisi apinasta.

Ollin opintie

Dubois pääsi vuonna 1877 Amsterdamin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä ja samaan aikaan hän myös opetti anatomiaa kahdessa eri korkeakoulussa. Lahjakas nuorukainen sai lääkärintutkinnon valmiiksi 1884. Vuosina 1881-87 hän keskittyi vertailevan anatomian opiskeluun ja pääsi kuuluisan saksalaisen lintujen anatomian tutkijan Max Carl Anton Fürbringerin assistentiksi.

On hyvin tärkeä panna merkille, että Eugène on anatomian erikoistuntija. Meille maallikoille on helppo syöttää mitä tahansa puppua fossiililöydöistä, miten muka yhdestä hampaankolosta voidaan sanoa niin paljon ja miten muutamasta kivettyneestä luusta? Ei se olekaan helppoa - eikä kavalaa kuten jotkut väittävät - ja Duboiskin opiskeli ihmisten ja eläinten anatomiaa päätoimisesti vuosikaudet parhaiden opettajien johdolla.

Ihmisen alkuperä kiinnosti häntä yhä enemmän. Rakkaalla ja tutulla kotiseudullaan Eisjdenin ympäristössä hän löysikin joitain vanhoja ihmisen pääkalloja. Neandertalin ihmisen sensaatiomainen löytö innosti häntä entistä enemmän. 

Ernst Haeckel

Ernst Haeckel (1834+1919)
kuva wikimedia

Ennen tutkimusretken selvitystä vielä yksi merkittävä hahmo Duboisin elämässä - ja koko biologisen tutkimuksen historiassa. 

Partakalle tämä Häckel myös! Hänen ansiolistansa on niin pitkä, että useimmat meistä punastelisivat asettaessamme omat saavutuksemme ja CV sen rinnalle. Ei taida juuri yksikään biologi aiheestaan tänään puhua käyttämättä jotain Haeckelin käyttöön ottamaa tieteellistä käsitettä tai termiä!

esimerkiksi anthropogeny, ecology, phylum, phylogeny, stem cell, Protista (antropogenia, ekologia, fylum, fylogenia, kantasolu, Protista)

Haeckel oli etevä ja yksityiskohtia tarkkaava taiteilija, jonka upea Luonnon taideteoksia (1904) on edelleen pistämätön klassikko alallaan.

Hän oli myös filosofi, joka tieteen teorioiden ja tulosten innostamana julkaisi 1895-99 teoksen Die Welträtsel (Maailmankaikkeuden arvoitus). Hän lienee tämän kirjansa kanssa luonnontietelijöiden filosofisen ja teologisen pohdinnan pioneeri. Paine evoluutioteoriaa kohtaan oli kova, ja Haeckel kirjoitti jo 1877 "Tieteen ja opetuksen vapaus" puolustaen kehitysopin opetusta kouluissa. Ajankohtaista, eh?

Haeckel ja Dubois

Mitäs Haeckel sitten merkitsi tarinamme kohta tosi kauas purjehtivalle hollantilaisellemme?

Haeckel oli Charles Darwinin oppilas ja tämän teorioiden tukija ja tutkija. Pohtiessaan ihmisen alkuperää hän sanoi, että todennäköisesti Afrikan apinoiden ja nykyihmisen välissä on välimuotoja. Hän oletti - ilman sen kummempia todisteita - että ihminen on kehittynyt apinasta asteittain eikä suorana hyppäyksenä. 

Dubois oli vakuuttunut, että ihmisen kehityksen todisteista puuttuu yksi ainoa lenkki apinan ja ihmisen väliltä. Tätä apina-ihmistä hän lähti Afrikan sijasta etsimään Indonesiasta. Vuonna 1887 hän liittyi Alankomaiden armeijaan ja sai sieltä työpaikan Hollannin aslumaassa Itä-Intiassa.

Mukaan tälle kalareissulle otettiin myös hänen vaimonsa ja lapsensa. Tutkimusmatka kesti kaikkiaan kahdeksan vuotta 1887-1895 ja on ihmislajin historian tutkimuksen käänteentekevä tapaus.


....
[Olen koonnut tämän yhteenvedon lähinnä englantilaisen wikipedian eri artikkeleista. Materiaalia on verkossa muuallakin aivan valtavasti. Esille tulevat 1800-luvulla keskustellut teemat toistuvat usein aikamme keskusteluissa välttämättä huomaamatta, että ei tässä ihan uusista ideoista väitellä.]