lauantai 21. syyskuuta 2013

Paleoliittisten käsikirveiden tyyppiluokittelu

Luokittelu määrittelyineen selvittää asioita ja tuo lisää ymmärrystä ja tietoa. Esihistoriallisten työkalujen ja aseiden luokittelu on aivan omassa luokassaan eikä sovi heikkohermoiselle...

Tässä on sentähden sangen paljon kovin yksinkertaistettu Neljän Tyypin Malli, josta toivottavasti on apua sille, joka tahtoo tarkempaan luokitteluun perehtyä. Lycka till!  (vrt Eeron isoäidin kukkaruukun sirpaleet ja professori Moshe Kochavin tarkka myöhäispronssikauden ajoitus...)

Käytän sanaa "teollisuus" tässä, kun en parempaa keksi "Acheulean industry".

Tyyppi 1
Olduvai kirves - maailman vanhin ihmisen tekemä työkalu
Courtesy of  © Trustees of the British Museum
See the BM page with explanation 
Ensimmäiset ihmisen tekemät kivityökalut ja aseet tehtiin perustasolla. Eli käyttämällä sopivan pyöreää kivenmukulaa sellaisenaan lyömäaseena, nuijana jne. Tätä eivät eläimet tee (joku poikkeus lienee, apina pistää keppejä yhteen saadakseen häkin katossa olevan banaankikimpun, lintu käyttää löytämäänsä tikkua kaivaakseen madon kolostaan).

Asiassa päästiin eteenpäin ajattelun voimalla. Miten tästä muhkurasta saisi enemmän hyötyä. Ja sitten jollain välähti, ja syntyi ihmiskunnan ensimmäinen tekninen tuote, ensimmäinen työkalu ja ase, ensimmäinen teollisuus!

Joku tajusi, että lyömällä ydinkiveä (core) vasarakivellä siitä irtoaa hyvin teräväreunainen sirpale (flake), jota voitiin käyttää eri tarkoituksiin. Sirua voitiin edelleen terottaa lyömällä siitä pienempiä paloja (retouch). suomalaiset arkeologit taitavat käyttää sanaa iskos tai iskemä . Tämä tarvitsee harkintaa, suunnittelua, kokeilua ja määrätietoista halua saada jotain aikaan. Tätä eivät eläimet tee.

Ei ole täyttä varmuutta siitä, onko kiveä lyömällä teroitettu ydinkivi käsikirves vai onko se vain terien lyömisen jäljiltä jäänyt ylijäämä. (Ei ainakaan nuorilta meinannut Olduvai kirveellä lihan leikkaus oikein onnistua aiemman tekstin youTube videossa.)

Tällaiset työkalut ovat ominaisia Afrikan Olduvai teollisuudelle aivan Paleotsoisen ajan alkuvaiheessa eli kivikauden alkaessa ja samoin Euroopan varhaiselle Abbeville teollisuudelle.


Tyyppi 2
Acheulean käsikirves
Ensin lyöty kovalla ja sitten teroitettu pehmeämmällä vasaralla
kuva wikimedia

Tämä on aiemmin hieman kuvaamamme Acheulean kivikirveiden maailma pleistoseenikauden täyteydessä. Työkalujen ja aseiden teollisuus parani huomattavasti, kun joku älysi ottaa kirves-vasaran ohella käyttöön puusta, luusta tai sarvesta tehtyjä hienompia ja kevyempiä vasaroita. Samanlaisia iskoksia (flakes) kuin vanhat tehtiin edelleen - ja ainiaan, nehän on niin käteviä ja nopeita tehdä.

Pelkkien sirujen, iskemien, tuotannon sijasta tapahtui jonkun päässä taas iso ahaa! elämys ja hän alkoikin muokata ydinkiveä (core) haluamaansa muotoon. Yksipuolisen lyömisen sijasta ryhdyttiin käsittelemään ydinkiven molempia sivuja (biface) ja näin saatiin aikaan luonnonlakien ja fysiikan suotuisalla avulla tuo maineikas Acheulean käsikirves.

Tyyppi 3
animaatio wikimedia
Pleistoseenikauden lopulla alkaa esiintyä vanhat jälkeensä jättänyt uusi muoti, joka tunnetaan nimellä Levallois tekniikka. Se liittyy etenkin Mousterian kulttuuriin ja näin Neanderthalin ihmiseen. Isopäisin Homo sapiens on nyt hommissa ja tuo on paljon nerokkaampaa meininkiä. (Ei meikäpojalta onnistu)

Katso teemasta lisää wikipedian artikkelia

[Susiluolan kiistelty löytö jääkauden Suomesta oli joidenkin mielestä ihmisen Levallois tekniikalla tekemä työkalu, toisten mielestä luonnon tekemä eoliitti.]


Tyyppi 4
Ylemmän paleoliittisen ajan kiviteriä (blades)
Brassempouy, France - Muséum of Toulouse
kuva wikimedia

Pitkät hienot kiviveitset ilmestyvät kauan, kauan Homo erectuksen jälkeen ylemmällä paleoliittisella ajalla. Kun me Homo sapiens sapiens ylpeinä katselemme esi-isiemme saavutusta, älkäämme kuitenkaan unohtako ihmiskunnan aamuhämäristä hiljalleen esiintulevaa tietoa Homo erectus lajista ja sen pari miljoonaa vuotta käytössä ollutta Acheulean kirvestä!


Vinkki varoituksella!
Saat  wikipedian artikkelista erinomaisen yleiskuvan paleoliittisen kauden tärkeimmästä kivityökalusta, käsikirveestä.

Varoitus: kivityökalujen tutkimus, tekniikan ja raaka-aineiden analyysit, luokittelu teollisuuksiin, ajoitus ja levinneisyys maapallolla ei ole heikkohermoisille sopiva harrastus...


4 kommenttia:

  1. Nämä luokittelut ovat tosiaan antoisia, tämä ja Hannun aiempi taulukko. Auttaa tällaista asiaan aika ohuesti vihkiytynyttä ymmärtämään paremmin.

    Kun vilkaisin jopa tuota heikkohermoisilta kiellettyä wikipedian artikkelia, ajattelin, että tässäkin olisi yksi naula kreationistien arkkuun. Jos kehitystä ei tapahdu, miksi nämä ovat kehittyneet. Jos eläimet eivät tee työkaluja, keitä nämä olivat.

    Ajattelen edelleen, että Raamatun Aadam- ja Eeva-kertomus tai ainakain Kain ja Abel sopivat ammattiensa puolesta vasta neoliittiselle kaudelle, mutta kyllä tämä ihmisyyden alkujuurien pohdinta on kiintoisaa, ja joutuu miettimään monenlaista. Ei siis ihan heikkohermoisten puuhaa, mutta äärettömän mielenkiintoista. Jospa mahdollisimman moni lukisi tätä blogia, luomiskeskustelu siirtyisi uudelle tasolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä menee vähän asiasta kolmanteen, mutta ei se näin kommenteissa haitanne. Katsoin juuri Ritva-vaimoni tallettaman ohjelman Göpekli tepe -nimisestä arkeologisesta tutkimuskohteesta. Paikka sijaitsee Eufratin latvajuoksun tuntumassa. Siellä on merkkejä uskonnosta jo ajalta 11 000 vuotta sitten. Tv-ohjelman mukaan sinne oli rakennettu mahtava temppeli jo metsästys-keräily -kulttuurin aikana. Ohjelmassa todettiin, että löytö muuttaa käsitystä siitä, että uskonto olisi syntynyt vasta maanviljelyn alettua. Eräs tuon uskonnon pääpiirre näyttää olleen ihmisen herruus yli eläinkunnan. Tulee väistämättä mieleen raamatunkohta:
      "Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".
      http://www.smithsonianmag.com/history-archaeology/gobekli-tepe.html?c=y&page=1


      Poista
  2. Mielenkiintoinen toi Hannun linkki ikivanhaóista massiivisista kivipatsaista. Mikolla vois kenties olla tähän jotain sanottavaa, kun on viisas mies ja kaiken lisäksi,eikös Mikko, sinun toinen väitöskirjasi liipannut joitain esihistoriallisia temppeleitä vai miten se oli?

    VastaaPoista
  3. Hei Hannu, Eero ja muut. Göpelke tepe on hyvin hyvin tärkeä. Se tuo vastapainoa liian kauan jatkuneeseen marksilaiseen arkeologian pohjavireeseen, jossa materiaaliset tekijät ajavat kulttuuria eteenpäin. Palauttaa henkisen ja hengellisen ihmisen aktiiviseksi tekijäksi nimettömien luonnonvoimien sijasta.
    Kohde sijatsee nykyisen Turkin ja Syyrian rajamailla seudulla, jota Mesopotamian asukkaat kutsuivat nimellä Beit idinu. Tästä tulee sana Eden.
    Jossain vaiheessa voisimme työskennellä neoliittisen ajan alun kanssa, jos harrastusta riittää. Se toisi meidät myös toisen luomiskertomuksen maailmaan.

    VastaaPoista